Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

DANCES WITH KANGAROOS

Sunday, April 29, 2012

Viinihifistelyä Barossa Valleyssä

Melbournessa jengillä on syystä tai toisesta tapana mollata Adelaidea, mutta se on kyllä todellisuudessa oikein nasta kaupunki. Jännitystä ei tällä kertaa (onneksi) riittänyt yhtä paljon kuin viime kerralla pari vuotta sitten. Saavuttuamme Adelaideen ajoimme suoraan rantsuun ihailemaan auringonlaskua, ja seuraavan päivän viininmaistelukierrokseen valmistauduttiin maistelemalla hieman viiniä.


Aamu valkeni kunnon monsuunisateessa, ja meinasimme kaiken lisäksi myöhästyä aamuruuhkassa Groovy Grape Getaways -bussista. Pääsimme kyytiin, kuski käänsi popit kaakkoon ja kurvasi minibussin kohti Barossa Valleyta. Läheisen Clare Valleyn viinikellarithan tuli koluttua jo pari vuotta sitten. 


Matkalla pysähdyimme aamupalalle maailman suurimmalle keinuhevoselle (australialaisilla näyttää olevan jokin perversio rakentaa maailman isoimpia milloin mitäkin). Sen jälkeen kuski pysäytti auton vielä Whispering Wall -padon luona, jolla on ilmeisesti jotakin historiallista merkitystä. Tässä vaiheessa meistä kärsimättömimmät ja janoisimmat alkoivat kuitenkin jo kaipaamaan kielenkostuketta ja utelemaan, olikohan reissun tarkoitus kenties maistella viinejä...


Ensimmäisenä pysähdyimme siis Jacob's Creekissä, joka on varmaan monille tuttu myös siellä koti-Suomessa. Tietoisku: Kyseisiä viinejä muuten juodaan yli kaksi miljoonaa lasia päivässä ympäri maailmaa. Jacob's Creek ei enää ole joki, vaan kuivunut aikapäiviä sitten. 


Siellä nämä tonkkaviiniin eli gooniin tottuneet varsinaiset viiniasiantuntijat pyörittelivät, haistelivat, maistelivat ja kurlasivat oikeaoppisesti hienostellen eri viinejä. Kulmikas? Pöyhkeä? Nahkainen? Viinihän on aina joko hyvää tai juotavaa. Ja mitään muuta itse en niissä maista kuin rypäleet, ja joskus tynnyrin. Ja se, joka toisin väittää, teeskentelee. Kertoisivat jotain oikeasti hyödyllisiä tietoja, kuten minkälaisen hiprakan taikka darran mistäkin viinistä saa. Vaikka Barossa Valleyn kuuluisat shirazit toki meillekin maistuivat, hinta-laatusuhteelta ei ole goonin voittanutta!

Jollekin muullekin maistuu pussiviini, näyttää ihan meidän takapihalta! Respect.

Richmond Grove -tilalla, joka muuten todellisuudessa valmistaa kaikki Jacob's Creekin punkut, pääsimme myös seuraamaan valmistusprosessia.

Siinä se jumalten nektari vaahtoaa...


Viimeisenä mutta ei varmasti vähäisimpänä vierailimme Steppensfield -tilalla, jossa pääsimme maistamaan vintage-portviinejä. Sata vuotta vanhaa portviiniä, joka olisi maksanut vain pari tonnia pullo, saimme vain haistaa. Maistamisoikeuden sai ostaa 35 dollarilla, mutta tässä vaiheessa  iltapäivää päättelimme, että makunystyrät eivät olisi parhaimmillaan arvostamaan kyseistä viiniä (lisättäköön, että samalla hinnalla saa  yli kymmenen litraa goonia). Pienessä nousussa oleva brittiläisjamppa sen sijaan teki sijoituksen, ja kulautti kerralla kurkusta alas viinin, joka oli odottanut tynnyrissä sata vuotta sitä hetkeä.


Illalla maisteltiin mukaan lähtenyttä tokay-pulloa ja thaikkumättöä. Sen verran oli viiniä tullut maisteltua päivän mittaan, että auto jäi halliin, ja nukuimme parkkihallissa. 


Ennen lähtöä Adelaidesta apteekissa tapahtui kunnon random-kohtaaminen, kun törmäsimme vanhoihin tuttavuuksiin vuoden 2009 Vietnamin reissulta. Maailma ON pieni.

- En Vino Veritas.

Labels: , , , , , , , ,

Thursday, April 26, 2012

Let's Go Get Lost!

Eeppinen 25 000 kilometrin Australian ympärimatka starttasi härdellin ja kiireen saattelemana. Ruokavarastot täydennettiin vanhassa Ballaratin kultakaivoskaupungissa. Ekan päivän saldoksi saatiin lopulta 600 km, ja päädyimme Victorian ja South Australian rajalle Little Desert -kansallispuistoon. Autosta näimme yhden uskomattomimmista auringonlaskuista ikinä. Taivas vaihtoi väriä tulipunaisesta pinkkiin, ja auringon laskettua näytti kuin horisontti olisi ollut liekeissä. Kamera oli tietysti ulottumattomissa.


Little Desert ei osoittautunut nimensä mukaiseksi aavikoksi. Opossumeja, noita maailman suloisimpia  tuholaisia, vilisti siellä täällä. Miljoonat pienet höttiäiset häiritsivät ruoanlaittoa, ja vetäydyimme nopeasti sisätiloihin. Lämpötila ei laskenut koko yönä kolmestakympistä, ja autossa oli lievästi sanottuna hikiset oltavat. Avasimme epätoivoisina ovet, mikä ei pudottanut lämpötilaa, mutta toi ötökät kylään. Meikäläinen säikkyi jokaista aavikon eläinten ääntä, vaikka ei täällä mitään kengurua suurempaa taida liikkua. Aamulla törmättiin goannaan:


Reissu sai siis painajaismaisen startin. Ensimmäisestä yöstä rakkaassa vanhassa pakussa oli nostalgia kaukana. Tästä ei lannistuta! Epäilemättä huippureissu muodostumassa joka tapauksessa, jos vuoden 2010 reissua on uskominen... Siispä pikku teaserina, video vuoden 2010 road tripistä Sydney - Cape Tribulation - Red Centre - Melbourne. (Video on kahdessa osassa, koska Blogger ei suostunut lataamaan koko videota.)

Part 1:
video

Part 2:
video

Coming up: Adelaide ja viininmaistelua Barossa Valleyssa!


Not all those who wander are lost. - J.R. Tolkien

Labels: , , , , ,

Saturday, April 21, 2012

Meidän koti

Notkuimme Mellussa suunnitellun parin viikon sijaan kokonaisen kuukauden. Siivosimme ja käytimme tulevan asuntomme ja kulkupelimme, rakkaan Pakumme huollossa. Ihmettelimme, kun ilmastointi haisi pahalle. Arvoitus ratkesi, kun Rohan löysi autosta koripallonkokoisen hiirenpesän. Ja siinäkö sitä pitäisi bunkata seuraavat 5 kuukautta?!?! Hiiristä päästiin eroon, ja täten, saanko esitellä, meidän koti, 'The Van' eli näin suomalaisittain 'Paku':


Halusin maalata siihen kukkia ja sateenkaaria uskottavuuden lisäämiseksi, mutta mies ei antanut lupaa. Toisaalta, tätä kukaan ei arvaa reppureissaajien campervaniksi. Täällä Ausseissa kun on sellaisia hassuja lakeja, että omassa autossaan nukkumisesta saa herkästi sakot. 

Tv-huone

Makuuhuone

Keittiö

Kylpyhuone

Takapihana koko Australia! Nyt kun välttämättömistä esittelyistä on päästy, voidaan pikkuhiljaa mennä asiaan ja aloittaa eeppinen 25 000 kilometrin Australian ympärimatka! Lisäjännitystähän hommaan tuo se, että tällä kertaa, Learner's Permit hanskassa, myös tämän tytön on tarkoitus hypätä rattiin. NO PANIC, siellä Suomessa tuskin on tarvetta pysyä poissa teiltä!

Coming up: Tien päällä day 1!

Labels: , , , , , ,

Wednesday, April 18, 2012

Back in the Land Down Under

Saavuimme Melbourneen keskiyöllä kahdeksan tunnin lennon jälkeen. Kerrankin maahantuloprosessi oli kivuton, vaikka laitettiin meidät sentään huumekoirien haisteltaviksi. Taivaalla loisti tuttu Southern Cross -tähtikuvio, kun ajelimme tyhjillä moottoriteillä kohti Melbournen esikaupunkialueita. Tuntui kuin ei oltaisi juuri poissa oltukaan (täällä siis venähti pitkälti vuodet 2009-10).


Nukuksimme siis Rohanin perheen nurkissa, ja aika meni sukuloidessa. Rohan on puoliksi italialainen, joten sitä sukua myös riittää. Poskia on saanut pussailla sen verran, että juro suomalainenkin oppii tavoille. 

Australia Day picnic

Kengät jalassa sisällä talossa tepastelu tuntui väärältä. Outoa oli myös juoda pitkästä aikaa hanavettä. Öisin opossumit möykkäsivät talon katolla. Vaikka ulkona on helle, sisällä palelee. Kylmien talojen lisäksi liikenneruuhkia ja pitkiä välimatkoja ei ollut ikävä. Koko ajan meitä hellittiin Melbournessa +35 asteen helteillä, mutta saimme kokea myös Melbournen kuuluisat neljä vuodenaikaa yhdessä päivässä.


Muutamia päiviä vietimme Gippslandin maaseudulla, jossa Rohanin äidillä on maatila. Kaukana kaupunkien valoista näkyi taas se uskomaton tähtitaivas, mitä Suomessa tuli ikävä. Täällä Gippslandin alueella asuu muuten jättiläismatoja, jotka voivat kasvaa yli 3 metrin pituisiksi...

Night Market

Mitä odotin eniten paluulta? Food, glorious food! Ahh, Melbournen ravintola- ja kahvilakulttuuri. Mellussa oli selkeästi massakausi. Sushijunia, halpoja sushirullia, Victoria Streetin vietnamilaista, Chinatownin kinkkiä, Lygon Streetin italialaista. Raflavinkkinä pakko hehkuttaa trendikuppila ChiChi:tä, jossa meille tarjoiltiin seitsemän kielen mennessään vievää vietnamilais-thaikkuruokalajia. Parina keskiviikkoiltana kävimme Night Marketilla juomassa sangriaa, maistelemassa herkkuja ympäri maailmaa ja kuuntelemassa livemusiikkia.

Kävimme myös tsekkaamassa Roxetten konsertin Rod Laver Arenalla. Mahtia!

Kaupassa tuoreiden vihanneksien paljous sokaisee. Ausseissa ei eineksiä syödä. Ja joka kerta etsin tietysti turhaan hedelmävaakaa. Grillausta (sekä ihon että ruoan) ja piknikkejä, niistä on Mellun kesä tehty! Vastapainoksi rehkittiin salilla. Kaiken tämän keskellä unohdimme organisoida alkavaa reissua, kevyttä 25 000 kilometrin road trippiä Australian ympäri. Jatketaan siitä ensi kerralla!

Labels: , , , , , ,

Friday, April 13, 2012

Shoppailumaraton Kuala Lumpurissa


Meillä oli vain päivä aikaa Kuala Lumpurissa. Vain-päivä-aikaa-koluta-kaupungin-satoja-ostoskeskuksia. Nämä eivät mitä tahansa ostoskeskuksia olekaan, vaan moniin mahtuu kokonaisia huvipuistoja. Tämä tarkoitti 11 tunnin paniikin värittämää nonstop -shoppailumaratonia.

Löytyihän sieltä muutama nyssykkä:


Verrattaen pieni Sungei Wang Plaza koitui meikäläisen kukkaron kohtaloksi. 500 vaatekaupan muodostaman labyrintin keskeltä löytyi mm. kokonainen kauppa omistettu tekoripsille ja muuta jännää. Paikka näytti toimivan myös paikallisten trenditietoisten nuorten kokoontumispaikkana, ja näillä nuorilla ei tryffelistä ole pulaa. Veikkaan, että jos itse asuisin samoilla hoodeilla, tänne aika huoletta upottaisin itsekin taskurahani. Aasiassa kyllä keksitään kaikkea hauskaa; mukaan lähti myös pieni, söpö, vaaleanpunainen, käsilaukunmuotoinen kännykkä.


Mieskin pysyi tyytyväisenä, kun sai maistella paikallisia herkkuja kuten snow ice (yllä). Karkasi mokoma kassinkantamiselta löydettyään mielenkiintoisempaa (?) nähtävää, kokonaan elektroniikalle omistetun ostoskeskuksen. 

Näkymät hotellihuoneesta

Coming up: Aika matkata toiseen kotiin, takaisin kengurulandiaan. Lennämme Melbourneen pariksi viikoksi sukuloimaan sekä organisoimaan seuraavaa reissua, mikä ei mikä tahansa reissu olekaan............. siispä stay tuned!

Labels: , , , ,

Wednesday, April 11, 2012

Löhöilyä Langkawilla

Sri Lankasta lensimme Kuala Lumpuriin, josta meillä oli jatkolento buukattuna suosittuun rantalomakohteeseen Langkawin saarelle. Lento Langkawille oli neljä tuntia myöhässä (ei mikään yllätys, kun AirAsialla lentää). Sitä paitsi tässä vaiheessa reissua pikku neljän tunnin venailu ei tunnu enää missään.


Tutuksi tullut kuuma, kostea trooppinen ilma otti tokkuraiset reppureissaajat vastaan koneesta ulos astuttaessa. Kaahasimme taksilla hotellille, jonka jättikokoisen uima-altaan reunalta emme  juuri liikauttaneet evääkään kokonaiseen viikkoon.



Valitettavasti samaisesta syystä kuva-anti ja muu materiaali Malesiasta jäi olemattomaksi. Kolmen kuukauden reissaamisen jälkeen molemmilla oli energiat aivan finaalissa. Langkawilla olisi riittänyt nähtävää vaikka kuinka, mutta nämä raadot raahautuivat vieressä sijaitsevalle rannallekin vain kerran. Ei. Vaan. Jaksanut. Kiinnostaa.



Löytyi toki yksi asia, joka sai nämäkin lahnat liikkeelle. Ruoka, mikäs muukaan! Kun huonepalvelu oli kahlattu läpi, niin oli pakko raahata itsensä kylille. Langkawilta löytyi malesialaisten herkkujen lisäksi myös varsin autenttisen oloista thaikku- ja kinkkimättöä. 


Rendang, mmmm.... 

Hokkien noodles, thai-style clams & spicy seafood salad

Langkawista ei siis ole paljon sanottavaa, sillä koko saari jäi käytännössä näkemättä. Akkujen lataus tuli kuitenkin tarpeeseen ennen armotonta nonstop -shoppailumaratonia KL:ssä, josta lisää ensi kerralla!

Labels: , , , , , ,

Monday, April 2, 2012

Viimeiset arrackit Sri Lankassa


Ennen paluuta Hikkaduwan surffimestoille hyppäsimme Kandula -elefantin selkään Sigiriyassa. Olipahan muuten hyvin koulutettu elefantti, teki temppuja eikä edes paskonut kuin häntää vetämällä.




Kuski ja opas, Anura ja Chami, joiden kanssa siis olimme ystävystyneet lukuisten arracktäyteisten iltamien merkeissä, kutsuivat meidät luokseen takaisin Hikkaduwaan viettämään viimeiset päivät Sri Lankassa. Majoituimme Anuran veljen omistamaan omakotitaloon. 


Johtui se sitten kielimuurista tai kulttuurieroista, mutta meistä oli kummaa, että meitä ei koskaan edes kunnolla esitelty Anuran perheelle. Sen sijaan meille kannettiin srilankalainen juhla-ateria kolme kertaa päivässä. Kysyimme, voisimmeko kenties ostaa jonkin lahjan tästä hyvästä, mutta sekin kiellettiin. Ostimme kuitenkin vaivihkaa muksuille namusia.


Viimeisinä päivinä Hikkaduwalla Rohan yritti vaihteeksi paiskia duunia läppärillään, sillä aikaa kun meikäläinen snorklasi jättiläismerikilpikonnien kanssa, jotka vierailevat Hikkaduwan rannoilla (R oli tästä hieman katkera). Ei tarvitse varmaan erikseen hehkuttaa, että oli  ikimuistoinen kokemus! 


Hikkiksen yössä törmäsin myös vanhoihin tuttuihin muutaman vuoden takaiselta Thaikkulan reissulta. Small world. Hikkiksestä on tullut Helille toinen koti tämän hurmattua itselleen miehen srilankalaisesta surffarista. 


Suunnitteletko Sri Lankan kierrosta?  Hieman viinaanmenevä, mutta rennolla asenteella varustettu ammattitaitoinen kuski- ja opaskombinaatio kustomoituihin Sri Lankan kierroksiin löytyy täältä: anurawasantha@yahoo.com tai chaminda.weerasundara@yahoo.com, pojat löytyvät myös feissarista! Tässä vielä meidän heittämä lenkki:



Mitä jäi mieleen Sri Lankasta? Rannikkoa reunustavat autiot palmurannat, teepuskien peittämät vuoristot, not to mention srilankalaisten tanssimuuvsien treenaus arrackin kostuttamina iltoina uusien paikallisten ystävien kera. Adam's Peakin valloitusta emme unohda ihan heti, kuten myöskään kohtaamisia norsujen ja kilpikonnien kanssa!


Istuti & ayubowan, Sri Lanka over & out! Next destination: Langkawi, Malaysia!

Labels: , , , , , , , , ,