Sri Lankan Hill Country: Vuoria, vesiputouksia ja teepuskia
Seuraava etappi oli Haputalen pikkukylä keskellä teepuskien peittämiä vuoria eli Sri Lankan Hill Countrya. Matkan piti kestää 2 tuntia, mutta pojat ajoivat harhaan, ja eksyimme vahingossa 6 tuntia kestävälle maisemareitille.
Matka meni litsejä mussutellessa.
Löysimme yöksi vuoren huipulta mökin, jonka kuistilta avautuivat hulppeat näkymät alas laaksoon. Huoneen katossa koreili linnunpesä. Vuorilla oli aika vilpakkaa yöllä lämpötilan pudotessa vain 12 asteeseen.
Ravintolan menu ei taas miellyttänyt, ja kysyimme onnistuisiko srilankalaisten curryjen vääntäminen. Omistaja pudisteli ensin päätään, mutta suostui lopulta, jos jaksamme odottaa muutaman tunnin. Mikäs siinä odotellessa, kun opas ja kuski, Chami ja Anura liittyivät seuraamme kuistille parin arrack-pullon (kookosviinaa) kera. Pojille maistui, ja he lopulta joivat meidänkin arrackimme.
MM-mm-mm.
Tämä oli Chamin ja Anuran, jotka ovat bestiksiä, ensimmäinen turistikierros. He olivat onnessaan siitä, että kohdalle sattui rento pariskunta, ja kutsu kävikin jo takaisin Hikkikseen kierroksen päätteeksi.
Kovasti pojat uhosivat, että arrackista ei tule darraa, mutta oli kyllä hieman kalpeita naamoja aamukuudelta kun lähdimme suuntaamaan kohti World's Endiä eli Maailman laitaa... Mutta siitä lisää ensi kerralla!
Labels: matkailu, matkapäiväkirja, matkustaminen, sri lanka, sri lanka hill country, sri lanka matkavinkit
1 Comments:
world's end ?! DYING TO READ THIS POST :D
ps. "vain 12 astetta" - hypin tänään innosta, kun täällä Etelässä aka Helsingissä lämpömittari nous 3 asteeseen :D LUMET SULAA.
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home