Mumbai osa 1

Juna Mumbaihin kesti 12 tuntia. Istuimme yhdessä intialaisen perheen kanssa. Illalliseksi tilasimme junaruokaa. Kun thali tuotiin eteen ilman aseita, upotimme Rohanin kanssa epäröimättä sormet curryyn. Ilmeisesti meikäläisen käsin syöminen näytti aika toivottomalta, sillä intialaiset vierustoverit tippuivat penkiltä nauraessaan tälle toiminnalle. Lopulta joku kävi ystävällisesti pyytämässä meille lusikat.  Kun torakat taas vilistivät junassa vierestä, olin varsin kiitollinen, että tämä oli viimeinen yöjuna Intiassa. Kummankaan unet eivät olleet muutamaa minuuttia pidempiä. 

Ikkunasta katsottuna Mumbai näytti kuin miltä tahansa modernilta suurkaupungilta pilvenpiirtäjineen... Ydinsodan jäljiltä. Viideltä aamulla taksikuski kierrätti meitä hotellista toiseen, kaikki täynnä. Matkavinkki: Varaa hotelli isoista kaupungeista etukäteen lähellä pyhiä.  

Lopulta päädyimme muslimialueella suoraan moskeijaa vastapäätä tököttävään hotelliin. Viisi kertaa päivässä, mukaan lukien joka aamu noin viiden aikaan heräsimme minareetista kaikuvaan korvatulppien läpi tunkeutuvaan ulinaan. Vedimme hiukan unta palloon, ja mietimme, että kylmä kolpakko saisi ehkä kropan hereille. Sitä ei kuitenkaan löytynyt hotellin menulta. Sen sijaan ovessa luki kissankokoisin kirjaimin, että jos hotelli löytää merkkejä alkoholinkäytöstä hotellissa, vieraat potkitaan ulos. 

Kävimme tutustumassa Mumbain turistialueeseen eli Colabaan. Kävimme kuuluisassa täpötäydessä Leopold Cafessa, jonne jokainen turisti päätyy ennemmin tai myöhemmin. Kyseinen kuppilahan oli ensimmäinen kohde Mumbain vuoden 2008 terrori-iskuista, ja siitä muistona oli edelleen luodinreikiä seinillä. 

Kävimme vetämässä tandoorirullat Mumbain suosituimmassa katukeittiömestassa (yllä), jonka suosio Lonely Planet -maininnan jälkeen on nostanut myös hinnat ravintolatasolle. Kolmen kuukauden jälkeen Intiassa kerjäläisiin ei kiinnitä enää sen kummemmin huomiota. Kaduilla näkyy jos jonkinlaista onnenonkijaa, joista monet ovat tarkoituksella vääntäneet raajansa luonnottomiin asentoihin. Olimme tekemässä koruostoksia, kun takanamme alkoi kahakka kauppiaan käydessä käsiksi meitä häiriköivään kerjäläisnaiseen, jolla oli vauva kainalossa. Olin jo valmiudessa karateiskuineni, kun tilanne oli ohi mamman paetessa vauva parkuen.

Next time: Seikkailuja slummissa!