Elefanttiajelulla Keralassa

Yhtenä aamuna raahauduimme siis kamalassa kankkusessa elefanttifarmille, missä pääsimme ajelun lisäksi myös pesemään ja syöttämään fantteja. 

Kassillinen banaaneja ja jättiämpärillinen riisiä katosi parempiin suihin hetkessä. Oli aika hassua silittää elefantin kieltä.

Sää ei hellinyt Kovalamissa koko aikaa, vaan muutaman päivänajan satoi vettä nonstop. Rohanin paiskiessa duunia meikäläinen kuoli tylsyyteen. Löysin vaellusretkelläni paikallisten lihaskimppuintialaisten autotalli-kuntosalin. Omistaja kuitenkin sanoi, että se on suljettu, sillä kookospähkinä oli pudonnut katon läpi, ja lattia tulvii. Kerroin hänelle kaipaavani kunnon punttitreeniä jatkuvan repunnostelun jälkeen sen verran, ettei puoli metriä vettä lattialla häiritse. Jumppaohjaaja pääsi elementtiinsä, kun nuori intialaisjamppa katseli tohkeissaan, kun väänsin vatsalihaksia, ja pääsin opettamaan hänelle vatsalihastreeniä.

Asiasta kukkaruukkuun, reppumatkailijoiden suosikkipuheenaiheeseen eli suoliston toimintaan. Varanasin totaalisen elimistön tyhjennyksen jälkeen jo kuukauden ajan vatsa on toiminut moitteettomasti. Olemme syöneet ihan mitä huvittaa ja käsidesin lutraus on mennyttä aikaa. Ennen Keralaa aloin jo uskoa, että tulinen intialainen ruoka on pelkkä myytti. Täällä kuitenkin saimme taivaallista intialaista, erilaisia meren herkkuja kuten jättikatkiksia ja kalmaria Keralan tuliseen tyyliin curryssa tai kalaa banaaninlehdessä mm-mm-mmmmm!! Kaljaa sai mukiin kaadettuna joka paikasta, pullo piilossa pöydän alla. Yhdessä ravintolassa kalja kaadettiin teepannuun, jotta naamiointi olisi vakuuttavampaa. Monissa mestoissa sai myös cocktaileja, hallelujah! 

Ramesh järkkäsi meille viimeiseksi päiväksi Keralassa houseboat -risteilyn Keralan backwaterseilla, palataan siihen ensi kerralla!!!

PS. JOULUJA!!!!